Valitin tänään kullalle puhelimessa, etten muista enää, miltä hän tuntuu, koska olemme nähneet viimeksi sunnuntaina. Joopajoo, kaikki on suhteellista. Vielä reilu pari vuotta sitten seurustelin miehen kanssa, jota tapasin keskimäärin kahden kuukauden välein vuoden ajan, ja siihen tottui.

On ikävä iholle, mutta molemmat olemme väsyneitä ja laiskoja. Odotamme viikonloppua, että voimme olla rauhassa yhdessä hyvinnukuttujen yöunien jälkeen.

Tänään oli tiukka päivä, mikä onkin sitten vaatinut veronsa illan aktiviteeteissa. Kolme jaksoa Susania ja kumppaneita sekä lähes puoli litraa jäätelöä.

Huomenna olen varmasti taas aktiivinen.